Tulla artesaaniksi

Harjoittelimme tarkkaa ompelua hirsimökiksi kutsutulla tilkkuharjoitteella, jossa kangassuikaleista ommellaan aina reunaan uusi pala lisäten neliö. Valmiista paloista voisi sittn tehdä vaikka istuinalusen. Työ alkoi luonnolisesti kankaiden valinnalla ja valitsin kaksi sinistä ja kolme ruskeaa kangasta, joista yhdestä tulisi keskusneliö. Toiseksi siniseksi otin kuviollisen kankaan, sillä halusin työhön siitä hieman erilaisen yksityiskohdan.  Kuva työn nurjalta puolelta. Ompelu alkoi ompelemalla keskusneliöön toinen samankokoinen pala haluttua kangasta. näiden kahden toiseen reunaan taas ommeltiin uusi kaistale ja niin edelleen kunnes työstä tulee halutun kokoinen. Kävin silittämässä saumat välillä auki, jotta työstä tulisi siisti. Päätin silittää saumat auki samaan suuntaan silittämisen sijaan, jotta yhdelle kohdalle ei tulisi niin paljon kerroksia vaan kangas jakautuisi tasaisesti.  Ensimmäinen puoli valmiina. ensimmäinen harjoitus tehtiin siis ilman pohjakangasta

Yhteisen ikkunaprojektin lisäksi saimme tehtäväksi tehdä pareittain/pienissä ryhmissä jonkinlaisen valoa hyödyntävän teoksen Valon kaupunki -viikonloppuun. Tehtävänantona oli suunnitella ja valmistaa skandinaviseen mytologiaan liittyvä valottaja, joskin sanottiin myös että skandinaavinen mytologia aiheena on vain suuntaa-antava. Maksimitilavuudeksi annettiin 500 litraa ja materiaalit mielellään jotain ei sieltä kallimmasta päästä. Saimme ohjeet ennen parien jakoa joten ensimmäisiä ideoita mietin itsekseni. Ensimmäinen idea mikä tuli mieleeni skandinaavisesta mytologiasta oli Huldra, haltijahahmo, joka tanssii niityillä ja viettelee nuoria miehiä. Sen selässä on tarinan mukaan aukko, joka olisi sopinut valoteemaan hyvin sinänsä, että valo olisi voinut lloistaa sieltä läpi. Toinen ideani oli Lygtemand, skandinaavisen mytologian versio virvatulista, jotka johdattavat matkailijoita harhaan metsässä. Sen pää on tulessa ja jos olisi saanut ulkotulen käyttöön se olisi ollut mukava toteut