Neulospaita

Paidan tekeminen lähti luonnollisesti peruskaavan piirtämisestä. Opettelimme yhdessä samoilla mitoilla piirtämisen, minkä jälkeen omien kaavojen piirtäminen oman mallin (poikaystävän) mitoilla oli melko yksinkertainen homma. Pohdin jonkin aikaa ompelisinko paidan itselleni, mutta halusin ommella välillä muulle mallille enkä varsinaisesti tarvinnut uutta paitaa, joten päätin sitä vastaan.

Kaavojen piirtämisen, jäljentämisen ynnä muun jälkeen oli proton vuoro, jonka tein kotoa tuomastani neulekankaasta. Raidallisesta, koska miksipä ei. Leikkuusuunnitelma piti tehdä vähän tarkemmin, kuin raidattomissa kankaissa, koska halusin harjoitella raitojen paikalleen täsmäämistä, ja ajattelin, että voin muokata protosta joskus paidan itselleni.

Pari kuvaa protosta, koska olin aika ylpeä miten hyvin sain raidat asettumaan paikalleen, vaikka ne olivatkin näinkin pieniä. Keskellä olkasauma, jonka ompelin ensimmäisenä, vasemmalla luonnollisesti sivusauma ja oikealla olkasauma. Tässä protossa kokeilin lähinnä, että paidan muoto ja koko ovat kohdallaan. Pituuteen tulikin muutoksia sekä hihoissa, että helmassa, molemmat olivat vähän liian lyhyitä. Hihojen ompelussa kokeilin sekä hihan istuttamista, että opelemista tasona. Tasona ompelu sopi paremmin neulepaitaan, joten käyttäisin sitä varsinaisessa työssä, mutta hihan istuttaminen oli ihan hyvä tehdä harjoituksen kannalta. 

Kaulukseen minulla oli oma ideani, joten siinä en tarvinnut tasosaumuria, mutta helmaan ja hihojen suihin se oli sopivin vaihtoehto, joten pääsin myös testaamaan tasosaumuria. Suurin ongelma taisi olla päättää, mille leveydelle ompeleet sopivat ja millä värillä. Saumurissa oli valmiina valkoiset langat, joten en halunnut alkaa vaihtamaan niitä proton takia, joten se oli sillä selvä. Epämääräisistä kokeilupätkistä tulikin sitten kätevästi käsiasuste, koska tilkuilla on aina kiva leikkiä.

Kauluksen testin työvaiheita. Tiesin, että koska kaulukseen tulee nyöritys, siihen on parempi laittaa tukikangas, joten testasin sitä ja tietenkin muutenkin kauluksen teknistä toteutusta. Keskellä ja oikealla näkyy hyvin silityksen tuoma ero, ennen silitystä jopa luulin, että ompeleetkin menivät aivan pieleen, mutta silitys muutti asian.

Neuvottelimme materiaaleista ja mm. värjäyksestä, sillä värjäyskurssin puitteissa sekin olisi ollut mahdollista. Kangas on siis puuvillaa, jossa on vähän elastaania, hieman paksumpaa kuin ns. normaali paitakangas asiakkaan toiveiden mukaan. Sain paidan ompeluun puuvillalangat, jotta langat olisivat valkoiset, mutta jos paidan värjää ne värjäytyisivät mukana. Tavallisista ompelulangoista kun pitäisi löytää värjätyn paidan väriset langat ompelua varten, koska ne eivät värjäydy. 

Lisäkappale, kun kaulusta ei ole vielä käännetty paikalleen.
Ajattelin painaa siihen jonkin pienen kuvion, kun siinä kerran
on saumojen kätevästi rajaama alue.

Paidan ompelussa itsessään ei ollut mitenkään järisyttäviä ongelmia. Etenin samalla tavalla kuin protossa ja ompelin kauluksen heti olkasaumojen ompelun jälkeen. Suunnittelin tekeväni kauluksen sisäpuolelle tulevan tukikaitaleen yhdestä palasta, jonka keskelle taakse tulilsi sauma, mutta siinä tuli jossain kohdassa mittavirhe, joten kokonaan uusien palojen leikkaamisen sijaan ompelin siihen lisäkaistaleen, joka kaiken lisäksi siirtäisi sauman pis keskeltä niskaa, tehden paidasta mukavamman käyttää.

Kauluksen halkion ompeleminen oli stressaavampaa varsinaiseen työhön kuin
harjoitukseen, koska halusin siitä tietenkin mahdollisimman siistin näköisen.
Kaulus onnistuikin lisäjatkeen kanssa säätemisen jälkeen hyvin ja tässä se on
istuvuuden testaamisen takia mallinuken päällä.

Tasosaumuri käyttäytyi kiltisti, joten hihojen ja helman ompelu oli lähinnä puuduttavaa. Harsin taitokset kiinni ennen ompelua, ettei kangas lähde minne sattuu ommellessa, mikä voisi olla nopeaa, mutta huomasin tekeväni pistoja aivan liian tarkasti siihen nähden, että tulisin purkamaan ne kuitenkin hetken päästä pois. Sain kuitenkin nekin tehtyä, joten jäljellä oli enää viimeistely.

Koululla oli usean värisiä sirkkoja, joista valita, joten testasin kuparia ja kultaa.
Tässä vaiheessa oli vielä puhetta paidan värjäämisestä vihreaksi, joten ajattelin,
että jompikumpi niistä voisi käydä joko vihreän tai valkoisen kanssa. Kupari
oli kuitenkin niin himmeän näköinen kankaalla, että kallistuin kullan puolelle
ja asiakkaankin mielipide oli kultainen, joten siitä tuli lopullinen väri.

Paidan viimeisin vaihe, eli sirkkojen paikalleen lyöminen. Keskellä näkyy kiinnittämiiseen käytetty laite, joka kääntää kankaan molemmin puolin tulevat metalliosiot niin, että ne pysyvät yhdessä. Valmisteluna kiinnitystä varten sirkkojen paikat on tietenkin mitattava ja niihin painetaan reiät. Oikealla sirkat ovat valmiita nyöritykselle.

Paita on nyt siis periaatteessa valmis, siitä puuttuu vain nyöri, sillä sopivaa ei ole vielä löytynyt. Mietinnässä on erilaiset luonnonkuituiset vaihtoehdot, sillä niiden tyyli sopisi paitaan hyvin.